Syyskuun klubi

Syksyn ensimmäinen klubi-ilta Arthurissa sujui entiseen malliin, yhdeksän jäsentä oli saapunut paikalle. Koska koronapandemia on vähentänyt matkailun minimiin, keskustelu oli entisistä matkoista ja maista. Keskustelimme, millaista oli matkailu ennen vanhaan Neuvostoliitossa, Itä-Saksassa ja Romaniassa. Paljon on maailma muuttunut. Vuosikymmeniä sitten Viron saarille pääseminen oli hankalaa tai suorastaan kiellettyä. Neuvostoaikaan Saarenmaalle sai matkustaa vain erityisluvalla. Nyt jokainen pääsee sinne helposti laivalla mantereelta useita kertoja päivässä. Neuvostoliiton aikana Via Balticaa ajanut suomalainen oli nähtävyys, jota ei joka viikko nähty, kuka tuo muukalainen on ja varsinkin mistä?  Itä-Saksa kiinnosti monia ja aika moni oli ehtinyt käydäkin siellä ennen Saksojen yhdistymistä. Muistot olivat mukavia, ei se ollut niin ankea maa kuin annetaan ymmärtää. Vielä tänä päivänä tunnistetaan ossien ja wessien ero. Itä ei ole lännen tasolla kaikkialla.

Kyllä aurinko paistaa vielä matkailuun. Esko on lähdössä ensi viikolla Reinin risteilylle, kuukauden kuluttua Maltalle ja talveksi Espanjan auringon alle. Antti mielii myös Espanjaan. Mirja ja Aarne lähtevät Madeiralle viikon kuluttua. Keskustelua aiheutti paljon erilaiset käytännöt eri maihin pääsemiseksi, joihinkin riittää koronatodistus, joihinkin pitää myös täyttää netissä joku kuponki. Hankalaksi asian tekee se, että käytännöt muuttuvat nopeasti ja oikean tiedon löytäminen voi olla vaikeaa.

Jutustelua riitti valomerkkiin (20.30) asti, eräänä teemana Maikkaria lainaten: Missä olit, kun…? Tsernobyl, Lätkän MM-95, Viron itsenäistyminen, Neuvostoliiton hajoaminen jne.