Maailmanmatkaaja Seppo Setälä

Klubimme pitkäaikainen aktiivinen jäsen Seppo Setälä menehtyi pitkäaikaisen sairauden uuvuttamana 5. heinäkuuta 75-vuoden ikäisenä.
Seppo liittyi Maailmanmatkaajiin syksyllä 2010 ja osallistui kuukausikokouksiimme vielä viime vuoden marraskuussakin haasteista huolimatta.
Nomadmanian listalla Seppo oli kuollessaan Suomen 16. eniten matkustanut ihminen (Nomadmanian 1301:n alueen rankingillä).

Maailmanmatkaajien kokous kesäkuussa 2017
Maat, joissa Seppo ehti elämänsä aikana vierailemaan, lukemat ovat Nomadmanian alueita, mutta karttakuva valtiotasolla


Monella meistä on muistoja Seposta myös maailmalta.

Seija ja Manu

Tutustuimme Seppoon Kristina Cruisesin Karibian risteilyllä 2013 laivalla järjestetyn ”pubivisan” ansiosta, jolloin osuimme samaan joukkueeseen. Tämän tiimoilta ystävyytemme jatkui kotosuomessa, viikottaisessa pubivisassa Kalevan Krouvissa ennen koronaa. Sepon kautta tutustuimme myös Peteriin ja heidän houkuttelemina liityimme mekin Maailmanmatkaajiin.

Pirkko ja Lasse


Seppo teki pitkän maailmanympärimatkan syksystä 2013 kesään 2014. Me puolestamme olimme lähdössä Aventuran 5 viikon mittaiselle maailmanympärimatkalle syksyllä 2013 ja kun tulimme klubilla keskustelleeksi reitistämme totesimme, että olemme sattumalta samaan aikaan niin Pääsiäissaarilla kuin Tahitilla! Tapasimmekin sitten Sepon niin Hanga Roassa illallisen merkeissä kuin Moorean saarella. Aikamoinen sattuma tavata tuttuja toisella puolella maapalloa!
Samoihin aikoihin myös Pirjo ja Harri viipyivät pitempäänkin Balilla ja Seppo vieraili myös heidän luonaan.

Seppo kuvaa illallistaan Pääsiäissaarilla 2013
Seppo mieluisassa seurassa Moorealla 2013
Aventuran Tero Norvio, Seppo ja Pirkko Moorealla 2013

Peter


Olimme Sepon kanssa samoihin aikoihin Kuubassa tammikuussa 2015 – mukavasti asia tuli puheeksi klubilla vähän ennen matkaa, joten saatoimme sopia tapaamisen Havannaan. Kävimme yhdessä Trinidadissa vanhalla amerikanraudalla (kuljettajalla), jossa vietimme muutaman päivän ennen paluuta Havannaan. Havannassa kävimme vielä yhdessä Sepon kanssa kattoterassilla salsaravintolassa, jossa tapasin nykyisen vaimoni, Yamilinin. Meillä on nyt kaksi lasta – ja voi sanoa, että osittain Sepon ansiosta.
Kuuban matkan aikoihin Sepon kunto oli selvästi jo sairauden heikentämä, mutta niin hän vain edelleen halusi matkustaa.

Seppo Kuubassa 2015

Kirsi-Marja ja Aatu


Seppo oli vannoutunut matkailija, joka vielä viimeisinä kuukausinaankin suunnitteli matkaa Huippuvuorille, joka kuitenkin sitten jäi jo tekemättä. Viimeiseksi matkaksi jäi New Yorkin matka syksyllä 2019. Pyörätuolissa liikkuminen New Yorkissa kävi loistavasti. Katselimme kaikki Sepon jo entuudestaan tuntemat paikat uudelleen, ihailimme taidetta ja söimme hyvin. Hyvät ravintolat oli helppo löytää, sillä Sepon muisti oli pettämätön. Metropolitanin taidemuseossa vietimme monta tuntia.

Seppo, Aatu ja Kirsi-Marja New Yorkissa 2019
Wall Streetillä syksyllä 2019

Maailmanympäri 230 päivässä


Lopuksi vielä otteita Sepon itsensä kirjoittamasta yhteenvedosta pitkältä maailmanympärimatkaltaan.

Matkantekoa


Madridista lähdin elokuussa 2013 länteen ja palasin keväällä 2014 idästä.

• 41 lentoa
• 29 bussimatkaa
• 7 yötä pomppivissa yöjunissa
• 8 päivää Aasian suurilla joilla laivamatkoilla
• 11 paivaa yksityisauton kyydissä ja
• 28 paivaa reissurekan kuskien armoilla

Eri matkustustavoista muutama kommentti:

Yllättävän hyvin koneet pysyivät kuitenkin ilmassa, halpalentoyhtiöidenkin. Kerran rikkoutui laskuteline kun Nusantaran lentäjä rysäytti koneensa Dilin kentälle Itä-Timorissa.

Yöbussit olivat tuollaista Pelle Miljoona tasoa. Malesialaisessa luksusbussissa oli vain 15 väljästi sijoitettua lepotuolia, joita kaikkia voi ja mahtui kääntamään 180* ja Bolivian ”intiaanibussissa” taas vähintään 20 riviä puupenkkejä ja kolme rinnan istuttiin käytavän molemmin puolin.

Junissa pelkäsin eniten! Voi olla, että se johtuu siitä kun olen kerran ollut junaonnettomuudessa ja nähnyt kuinka junanpuskutut halkeilevat ja kiskot vääntyvat solmuun. Esimerkiksi Myanmarissa minulla oli vahva tunne siitä, että junan kaatuminen oli koko ajan lähellä.

Laivamatkat Aasian joilla olivat jännittäviä. En ymmärrrä miksi epäröin sitä ensimmäistä laivamatkaani Mekongjoella. En ainakaan hinnan takia: Kolme päivää matkustamista ja kaksi hotelliyötä (1hh), yhteensä 55 euroa. Laivamatkoilla tuli ehkä eniten tehtyä tuttavuutta muiden travellereiden kanssa. Laivat kulkevat vain valoisaan aikaan, ja esim Baganissa, Myanmarissa lähtö oli jo klo 5 aamulla, jotta ehtisimme ennen pimeän tuloa Mandalayhin. Ilmeiseti aikatauluissa oli varauduttu myös niihin kahteen pitempään stoppiin, kun juutuimme hiekkasärkkiin kiinni.

Alkupuolella matkaa brittiporukassa taitoimme matkaa myös vaeltaen. Ensin Amazonin sademetsissä Ecuadorissa ja sitten pitkin Andien rinteitä Perussa. ja Boliviassa. Olimme kaksi viikkoa putkeen yli 4000 metrissä. Hengitys kävi kiivaana aamusta iltaan ja kaljatuopin nosto iltasella kävi kuntosaliharjoittelusta ja biljardin peluukin oli raskas laji. Puh, lääh! 5300 metrissä käytiin.

Sri Lankalla palkkasin itselleni yksityiskuljettajan: 5 päivää ja 800 km ympäri saarta. Ihanneratkaisu, jos löydät hyvän kuskin ja oppaan – painajaista, jos huomaat olevasi ”tappajan” kyydissä.

Kaupunkeja ja saaria


Erilaisista kohteista Seppo nostaa yhteenvedossaan esille erityisesti kaupunkeja:
Huomasin sen taas, minä rakastan kaupunkeja. Andien Quito, Lima, La Paz! Köyhän Paraguayn köyhä Acuncion. Ja loistava Sao Paulo, Brasiliassa. Jos siellä tosiaan on 25 miljoonaa asukasta on se Amerikan suurin kaupunki ja yksi suurimmmista, joissa olen käynyt. Helikopterilennnolla pilvenpiirtäjien yllä ja välissä vakuutuin: This is my kind of a city!

Sepon lennokasta tekstiä tästä helikopterilennosta voi lukea lisää tästä jutusta kohdasta Brasilia ja pienen syksyllä 2014 matkan jälkeen julkaistun yhteenvedon tästä.

Aasian kaupungeista moderni Kuala Lumpur vetää puoleensa, kieltojen Singapore taas ei! Bangkok on kuin New York, siellä on kaikkea! Tammi-helmikuu oli tarkoitus viettää rantatalossa ja keltaisella hiekalla maaten, mutta Bangkok vei voiton. Olla osa Bangkokia, osa heidän kiinalaista uutta vuotta, osa pitkän pitkää lohikäärmettä, jonka sisällä kuljin pitkin Bangkokin ihmisruuhkia, se oli uskomaton onni.

Kävin 26 itsenäisessä valtiossa ja 14 lentokentän omaavalla saarella matkatessani 75 000 km.
Korostan saaria sillä haluan antaa Tyynelle valtamerelle arvon, joka sillle kuuluu! Se on 20 000 km leveä ja peittää kolmanneksen maapallon pinta-alasta. Valtameren ylitys lentäenkin on mielestäni huikea saavutus – siihen ei olisi Kolumbus pystynyt, paitsi jos olisi loytänyt niitä saaria. Charles Lindbergkään ei olisi lentänyt valtameren yli, ellei olisi käynyt tankkaamassa Havaijilla tai Tahitilla. Tankkaamassa kuten kaikki koneet 2000-luvulle asti. Vasta nyt tehdään lentokoneita joilla voi lentaa pysähtymättä Amerikasta Aasiaan, mutta minä halusin kokea Tyynen valtameren kuten ennen. 2012 lensin USA:sta Havaijin kautta Aasiaan ja nyt Etelä-Amerikasta, Chilen Santiagosta, Pääsiäissaaren ja Tahitin kautta yli Tyynenmeren.
14 saaren reittini meni näin: Santiago – Pääsiäissaari – Tahiti – Bora Bora – Uusi Seelanti – Australia – Uusi Guinea – Timor – Bali – Jaava – Borneo ­– Filippiinit – Guam – Palau – Koh Lanta – Bangkok.

Go before it’s too late!

Kun kerron nyt käyneeni 121:ssä itsenäisessä maassa, minulta kysytään mikä on maailman paras maa? En ole vielä käynyt kaikissa, mutta vanhojen suosikkieni, Islannin ja Malesian rínnalle kohosi nyt, itseasiassa vanha tuttu, Uusi Seelanti, kiitos ystäväni Andrewn loistavan 7×24 tunnin pohjoissaaren läpikäynnin.

Maailman nähtävyyksistä Angkor Wat säilytti ykköspaikkansa listallani mahtivimpana ihmisen rakentamana monumenttina. Mutta Yangonissa (Rangoon) Myanmarissa (Burma) sijaitseva suuri kultainen stupa Shwedagon Pagoda nousi kakkospaikalle ohi Gizan pyramidien ja Machu Picchun. Luonnonnähtävyyksistä merkittävimmät olivat Iguassun putoukset Brasilian ja Argentiinn rajalla ja Bolivian suolajärvi Uyuniä

Minulta on myös kysytty moneen kertaan paljonko matkani maksoi. Voisin vastata, että ei se mitään maksanut. Halvempaahan elämä (Norjaa lukuunottamatta:)) muualla on! Jollekin vastasin, että Mersun hinnan maksoi! Ajattelin varmaankin jotain tavallista taksimersua, C-mallia, mutta jos se nyt maksoikin Mersun E-mallin hinnan, niin. .. so what? Mitä minä mersulla teen?

Minulta on myös kysytty, että mihin seuraavaksi – tai kommentoitu, että eikö tuo jo riitä? Vastauksena: katso karttani valkoisia aluieita. Sinne!

Tämä oli minun Se Suuri Matka. Toivon sydämestäni, että jokainen, joka sellaisesta haaveilee saa joskus sen mahdollisuuden. Pallo on pyöreä, mutta niin erilainen eri puolilta. Olen niin onnellinen kun olen saanut tätä palloa kiertää!

Tämä Maa, planeetta Tellus, on kauneinta mitä ymmärrän. Ja mielestani sen kauniit eriväriset ihmiset ovat tehneet siitä entistä mielenkiintoisimman levittämällä kulttuureitaan sen luontoon. Mitä on punainen planeetta Mars pienine vihreine miehineen taman rinnalla? Tämä Maa on niin kaunis, vielä paljon paljon kauniimpi kun ennen tiesinkään! En ole vielä löytanyt maapallolta maata, jonka ihmiset eivät haluaisi pitää ympäristöään ja itseään kauniina. Uskon myös, että, missä en ole vielä käynyt tämä maailma esittäytyy rikkaana, kauniiina ja säilyttämisen arvoisena. Uskon, että myös siellä jossain ihmiset nauravat, itkevät ja tanssivat! Ja minä haluan nauraa, itkeä ja tanssia heidän kanssaan!

Kuinka minä tätä palloa rakastankaan! Oli lottovoitto syntyä Tellukselle!

Seppo Setälä

1 Comment

  1. ”Minulta on myös kysytty moneen kertaan paljonko matkani maksoi. Voisin vastata, että ei se mitään maksanut. Halvempaahan elämä (Norjaa lukuunottamatta:)) muualla on! Jollekin vastasin, että Mersun hinnan maksoi! Ajattelin varmaankin jotain tavallista taksimersua, C-mallia, mutta jos se nyt maksoikin Mersun E-mallin hinnan, niin. .. so what? Mitä minä mersulla teen?” – Niin hyvin sanottu! Suomessa elämiseen tarvitsee helposti paljon enemmän rahaa kuin reissuelämään.

    Olipa muutenkin mukavia muisteluita Seposta!

Kommentointi on suljettu.