Uusi kokouspaikkamme Lost in Helsinki on välillä turhankin suosittu.
Toukokuun kokoukseen olimme saaneet aikaa ”maailma”-kabinetissa vain tunnin verran, mutta onneksi vilkas keskustelu saattoi jatkua toisen kabinetin puolella sen jälkeenkin. Siinäkin tosin oli alkamassa Single Mingle klo 20, mutta onhan matkailu on hyvä keskustelunaihe sinkuillekin!
Antarktis
Aloitimme kaukaa, eli Antarktikselta. Leena oli tehnyt pitkän matkan Paraguayn kautta koukaten Punta Arenasiin ja sieltä edelleen Antarkikselle ja Falklandin saarille. Valitettavasti valittu risteily ei poikennut Etelä-Georgian saarilla – vihjeenä mahdollista Antarktiksen risteilyä miettiville!
Laivana oli Hurtigruten-varustamon Midnatsol ja retki oli viimeinen ennen Antarktiksella alkavaa talvea: kävivät hakemassa postineiti Sallyn pois talveksi. Kevään ensimmäisellä risteilyllä hän taas palaa asemapaikalleen. Laivalla oli parisataa matkustajaa, etenkin brittejä, saksalaisia ja amerikkalaisia. Näin isolla laivalla itse kukin pääsee rantaan vaan puolen päivän retkillä, sillä laivoilta saa kerralla rantautua korkeintaan 100 henkeä. Rantautumisia oli neljä, kaksi mantereella ja kaksi saarilla.

Antarktiksella (kuten Galapagoksellakin) eläimet eivät ole ihmisistä moksiskaan, joten rantautumisissa riitti, että asettui seisomaan johonkin kohtaan ja kyllä niistä pingviineistä sitten hetken päästä uteliaimmat jo tassuttivat katsomaan, että mitäs isoja pingviinejä täällä tänään on?
Alla muutama Leenan ottama kuva kuningaspingviineistä Falklandin saarilla – onneksi haju ei kuvista välity!
Draken salmen ylitys kesti pari vuorokautta suuntaansa. Menomatkalla meri oli rauhallinen, mutta paluumatkalle osui kokeneen kapteeninkin elämän reippaimpia myrskyjä: tuulen nopeus 42 m/s ja aallon korkeus 16 m, mutta laivalla oli toki tarjolla lääkkeitä merisairauteen (Postafeniä).
Halvimmillaan Antarktiksen risteilylle saattaa päästä alkaen 3 000 euroa, mutta tämän matkan hinnaksi muodostui kyllä luokkaa 10 000 euroa, eli ihan halvimmasta päästä Antarktis ei matkakohteena ole.
Arto, joka myös on niin käynyt Antarktiksella kuin kertonut siitä klubilaisille, myöhästyi hetken Leenan esityksestä, mutta toisaalta, aluehan oli hänelle jo tuttu, vaikka matka olikin aika erilainen.
Karibian saarihyppely
Pirkko ja Lasse olivat kierrelleet Karibian saaria lentäen Aventuran matkalla. Myöskään Karibian alueeseen tutustuminen muuten kuin isoilla risteilyaluksilla ei ole ihan halpaa, sillä niin lennot, joita tietysti tarvitaan monta, jos siirrytään saarelta toiselle monta kertaa, kuin hotellit ovat hinnoissaan.

Hotellissa on tänä keväänä yöpynyt paitsi Pirkko ja Lasse myös Pirjo ja Harri.
Risteilyjä kaihtavia ihmisiä tuntuu niitäkin kyllä riittävän, sillä 11 hengen ryhmästä meitä lukuunottamatta kaikki muut taisivat kertoa valinneensa matkan siksi, että risteilyalukseen he eivät menisi. Me olemme kokeilleet molempia ja molemmilla on puolensa.
Saarten kokeminen ilman risteilyvieraitakin oli kuitenkin kiva kokemus, aamulla ennen ihmismassojen rantautumista ja iltaisin laivojen lähdettyä saaret ovat miellyttävän rauhallisia.

Reittimme oli Sint Maarten/Saint Martin – Saint Kitts ja Nevis – Dominica – Barbados – Grenada – Saint Vincent ja Grenadiinit ja Saint Lucia. Lisää kohteista ja yleistä matkasta voit halutessasi lukea Meriharakka -blogin Karibia-sarjan jutuista.
Saudi-Arabia, Sudan, Etelä-Sudan, Irak ja Jemen
Patrikin oli lopulta löytänyt Saudi-Arabian matkan, jonka reitti oli hänelle mieluinen ja jolta vapautui yksi paikka: matkat myydään vielä tässä vaiheessa selvästikin loppuun nopeasti. (Aventuran ja Tres Hombresin tulevan syksyn kahdesta matkasta toinen lienee jo myyty loppuun.)
Patrikin matkan ryhmä osoittautui saksalaisiksi maabongareiksi, joilla lähes kaikilla oli jo yli 100 maata kasassa ja yhden matkalaisen osalta Saudi-Arabia oli hänen viimeinen käymätön maansa. Tämän myötä Patrikin päätyi myöhemmin Saksaan juhlimaan tätä ja tapasi siellä myös ETICin Kolja Sporin ja onkin nyt lähdössä ETICin tapaamiseen Bagdadiin marraskuussa.
Patrik on myös käynyt äskettäin Sudanissa ja Etelä-Sudanissa.
Etelä-Sudanissa oli läsnäolijoista käynyt myös Emma. Maahan on ulkoministeriön suositusten mukaan melko lailla off limits, mutta toki sielläkin matkailijoita käy. Turvallisuustilanne kannattaa kuitenkin ottaa vakavasti ja muistaa, että alueella on isotkin riskinsä.

Saudi-Arabian, Irakin ja Sudanien lisäksi Patrikilla on ollut toiveissa myös matka Jemeniin (Socotraan). Ensimmäinen yritys peruuntui turvallisuustilanteen takia, mutta uudesta yrityksestä on jo sovittu.
Socotraan liittyen, juuri Socotra oli Onestep4ward-blogia kirjoittavan irlantilaisen Johnnyn toiseksi viimeinen maa (viimeiseksi hän oli jättänyt juhlia varten Norjan). Patrik onnistui tapaamaan myös Johnnyn lopulta Istanbulin kentällä, kun tapaaminen Oslossa hänen ”kaikki maat” -juhlassa ei väenpaljoudessa onnistunut, joten suomalaiset maabongarit alkavatkin olla loistavasti verkostuneita myös kansainvälisesti!

Asfalttivolgaa etelään
Emman kirja Asfalttivolgaa etelään ilmestyy 26.5. sen voi ostaa (paitsi suoraan Emmalta) Atenan sivuilta.
Kirjan julkistustilaisuus Kafe Moskovassa on
lauantaina 26.5. klo 18-21.
Emma kertoo kirjastaan myös Maailma kylässä -tapahtumassa sunnuntaina 27.5. klo 17:10 Amaon-lavalla Rautatientorilla.
Nomadmanian Harry Mitsidis Suomeen
Harry suunnittelee osallistuvansa Maailmanmatkaajien kokoukseen joulukuussa, joko varsinaisena kokouspäivänä 7.12. tai mahdollisesti aikaisemmin samalla viikolla ennen itsenäisyyspäivää. Päivä varmistunee lähiaikoina.