Helteisestä (not!) kesäkuisesta illasta huolimatta runsas 20 jäsentä kokoontui Hotel Arthurin kabinettiin Etelä-Amerikka -teemalla.
Hetken saimme Harria odottaa sillä hänen autonsa ei oikein pitänyt Helsingin ruuhkista, mutta odottaminen palkittiin, sillä Harrilla oli paikoitellen aika huikeitakin juttuja aikaisemmin tekemistään Väli- ja Etelä-Amerikan kierroksistaan.

Ensimmäisellä kierroksella reitti kulki mm. Guatemalassa, Hondurasissa, Costa Ricassa ja Panamassa. Tuolla kertaa Harri ei vielä kulkenut Darien Gapin kautta vaan lensi Kolumbiaan ja jatkoi Equadoriin, Peruun, Boliviaan, Brasiliaan ja Argentiinaan.
Toisella kertaa (2010) Cancunista alkanut (ja Belemiin päättynyt) matka käsitti mm. Darien Gapin, Venezuelan, Guaynat, niin Brittiläisen Guyanan, Hollantilaisen Surinamen kuin Ranskalaisen Guianan.
Niin, ja niitä huikeimpia juttuja, miten olisivat nämä:
- Hevosen selässä Nicaraguan pilvimetsään: kyllä tämä sopii aloittelevallekin ratsastajalle (oppiihan siinä, 40 kilometrin vaelluksella!)
- Ecuadorissa Diablo-junalla Andien rinteitä
- Kuumille lähteille suuntautunut uintiretki Perussa, eväinä kullakin marsu häkissä, säilyvät eväät tuoreena! Kyseiseen, nimettömäksi jääneeseen kylään, Harri saapui laskeutumalla edellisestä kylästä alas rotkoon, toiveena löytää rotkon pohjalta autokyyti, mutta sitä ei sitten ollutkaan, joten ainoa vaihtoehto oli nousta rotkon toista laitaa ylös seuraavaan kylään. Vähän oli kuulemma ollut nousu rankempi kuin laskeutuminen!
- Majoittuminen Boliviassa Titicaca-järven Isla del Sol -kylässä oli sympaattinen kokemus: vaikka turisteja oli paljon, niin kylä eli elämäänsä
- Brasilian Pantanalilla on eläimiä enemmän kuin missään maailmassa. Harrille oli erityisesti jäänyt mieleen ”kirjaviisas” uusiseelantilainen matkailija, joka lähti pyydystämään kaimaania luettuaan miten se tehtäisiin. Samainen kaveri oli myös lukenut, että anacondaa voi lähestyä sitä hännästä vetämällä – jos vaikka käärme pitäisi saada valokuvattavaksi!
- Darien Gapin ylittämisen jälkeen ongelmaksi muodostui Kolumbian leiman puuttuminen, mikä sitten johti vankeustuomion sijaan kotiarestiin Medellinissä. Muutama päivä siinä kului, mutta lopulta Harri pääsi kuitenkin jatkamaan matkaa, joskin muutama käänne asian käsittelyssä oli jo melkein pelottava.
- Matka Brasiliasta maata pitkin Brittiläiseen Guyanaan tarkoitti myös matkaa viidakossa pilkkopimeässä, odottelua joen rannalla kaatosateessa, mutta kyllä hän Georgetowniin lopulta pääsi. Georgetown edustaa kuulemma kauniisti puurakentamista, eli näkemisen arvoinen kaupunki.
- Surinamesta Merja kommentoi, että se on muita Guyanoja ehkä helpompi turistin kannalta, sillä valmiita retkiä on ainakin high seasonin aikaan hyvin tarjolla hollantilaisille turisteille
- Yleisesti Guyanosta oli vielä juttua, että kunnolla niiden välillä pääsee liikkumaan vain rantatietä pitkin, mutta silloin ei pääse kokemaan viidakkoa. Kaikki Guyanat ovat ihan erilaisia, joten jos sille suunnalle päätyy, niin kannattaa katsastaa ne kaikki!
- Harri oli harkinnut myös jonkinlaista retkeä Amazonia pitkin, mutta kun joen ylitys Amapan alueelta Belemiin kesti jo 2 vuorokautta, niin hän tuli toisiin aatoksiin!
Uusia suunnitelmia Etelä-Amerikkaan
Lisää Etelä-Amerikkaa Harri aikoo kokea lähestyvän vapaan vuotensa aikana.
Pantanal kiinnosti kuulijoita: miten laajalle alueelle pääsee. Harrin mukaan omatoimisesti sitä ei oikein voi kierrellä, vaan on liityttävä johonkin ryhmään, sillä alue on saman tapainen kuin Botswanan Okavango Delta, välillä vettä ja välillä jonkinlaista tietä.

Myös Harrin ajokokemukset kiinnostivat, etenkin eteläisessä Etelä-Amerikassa: onko polttoaineen saannissa todella ongelmia, kuten jossain lähteissä mainitaan. Harri suositteli mukaan 20 litran varakanisteria, sillä välimatkat ovat pitkät ja etenkin jos pääteiltä poikkeaa, niin asemien väli voi muodostua pitkäksikin ja asemilla voi olla polttoaine loppu.
Tomi suunnittelee kiertävänsä (ainakin) Etelä-Amerikkaa tarkoitusta varten ostamallaan pakettiautolla ja oli kiinnostunut dieselin saatavuudesta ja Andeilla Chilen ja Argentiinan rajalla kiemurtelevan tien lukuisista rajanylityksistä maiden välillä. Dieselistä Harrilla ei ollut mielikuvaa, mutta rajanylityksistä kyllä: hoituvat, mutta meneehän niissä aikaa.
Muita juttuja
Harria odotellessa keskusteltiin ainakin yhdessä pöydässä Euroopan enklaaveista. Patrik oli huomannut Andorrassa käydessään poiketa Lliviassa.
Annika ja Anna-Katri ”varjo-kokoustivat” kokouksen aikaan (ja vähän sen ylikin) Myanmarissa. Anna-Katri on pitkällä matkallaan äskettäin saavuttanut 100 maan virstanpylvään.
Saudi-Arabian matka loka-marraskuulle on edelleen vireillä. Viimeisimmän tiedon mukaan matka olisi 6 päivää ja 5 yötä (2 yötä Riadissa ja 3 yötä Jeddassa), lennot Helsingistä Riadiin ja Jeddasta Helsinkiin ja hinta asettuisi 3500-4000 euron haarukkaan. Merja kyselee tarkemmin kiinnostuksesta ja sopivista ajankohdista.